kalleria ArtikkelitPalauteKäyttöehdot
Taiteilijat


Haku

Kirjoita haettava nimi:
 
Artikkelit
Edelfeltin jalanjälkiä
Ohjelmiston versiot
Tammelalainen maisema-kuvataidekilpailu 1.4.-31.8.2005
Tammelan taiteilijat


Tammelan taiteilijat
Artikkeli julkaistu kirjassa "Täällä on hyvä elää" - Tammelan kunnan 575-vuotisjuhlakirja, 1998

Tammelan taiteilijat

Tammelassa tiedetään olleen jo vuosisadan vaihteessa paljon käsistään taitavia ja taiteellista silmää omaavia ihmisiä. Upeat maisemat ovat myös houkutelleet taiteilijoita kesäasukkaiksi tai maisemat ovat houkutelleet paikallisista ihmisistä esiin taiteellisia piirteitä. Opettajat ovat olleet kylien kulttuuritoiminnan keskushahmoja ja jättäneet jälkeensä kuka minkäkinlaisen henkisen perinnön. Niin sanotun esittävän taiteen (musiikki, näyttämötaide, lausunta) lisäksi kirjailijat ovat saaneet inspiraatioita Tammelan luonnosta, historiasta ja asukkaista.

Kulttuurisihteerinä ollessani ryhdyin tutkimaan tammelalaista taide-elämää vuosisatamme alusta nykypäivään ja keskityin lähinnä kuvataiteen, tekstiili-,valokuva-, ym. katseltavan taiteen esittelyyn, vaikka usein taiteellinen lahjakkuus perheissä on monimuotoinen. Kun olin lähtenyt tutkimaan tätä kuvataiteen sektoria, niin näiden tietojen keruu alkoi tuntua erittäin tärkeältä ja niiden tallentaminen välttämättömältä. Muutaman taiteilijan sijasta löysin laajan aineiston, jossa riittää vieläkin tutkimista. Mielenkiintoiseksi työn teki vielä sekin, että aivan selvästi nykyisten taiteilijoiden saamat opit ja vaikutteet pohjautuvat suurelta osin taiteilija-opettaja Urho Salomaan antamaan perintöön.

Muutettuani Tammelaan olin kuullut Tammelan nimeen yhdistettävän sellaisia kuvataiteilijanimiä kuin Albert Edelfelt, Erkki Tanttu, Urho Salomaa ja Pentti Hammarberg.Tutustuin myös Edelfeltin muistokiveen, joka sijaitsee Tammelan näkötornin luona Saaren kansanpuistossa. Kiven luota on maalattu mm. Ateneumissa Helsingissä oleva kuuluisa maisemamaalaus, joka on tehnyt ja tekee edelleen Tammelan maisemia laajasti tunnetuksi. Samasta maisemasta otettu valokuva on tullut vastaan myös eri maakuntaan sijoitettuna maisemana jossakin julkaisussa. Tunnettu on myös "Maamme"-kirjassa oleva kuva "Edelfeltin männystä", taideteoksesta, jonka "malli" löytyy vieläkin, jo kuivahtaneena Portaan kylästä.

Musiikki ja kuvataide ovat hyvin usein käyneet käsikkäin. Vuosisadan vaihteesta löytyy säveltäjä-opettaja Juuso Ranttila, joka on säveltänyt mm. Lounais-Hämeen laulun. Hänen poikansa Martti Ranttila on pitänyt Forssassa näyttelyn, josta Forssan Lehti kirjoittaa 18.11.1931 seuraavasti: "Suur-Tammelanasukkaat! Teidän keskuudestanne on noussut taiteilija, jolla tulee olemaan nimi Suomen Taidehistoriassa. Kun hän nyt tarjoaa taidettaan synnyinseutunsa asukkaille, on näiden käytävä siihen tutustumassa ja mahdollisuuksien mukaan ostamassakin tauluja. Koululaiset ja muutkin, tutustukaa Ranttilan taide-näyttelyyn..." Martti Ranttila on jäänyt Suomen Taidehistoriaan merkittävänä taiteilijana.

Suomen Taidehistoriaan on kirjattu myös persoonallinen Turussa 16.6.1902 syntynyt opettaja-taiteilija, maalari ja graafikko Urho Salomaa, jonka poika Pekka on tunnettu oopperalaulaja-professori ja pojanpoika Petteri kansainvälisesti tunnettu laulaja. Opettajan perinteitä jatkaa musiikin opettajana toimiva pojantytär, Katariina. Jälleen siis musiikki ja kuvataide on käynyt käsi kädessä, nyt Salomaan perheessä. Piirustuskynä ei ole turha kapistus myöskään oopperaprofessorin kädessä, vaan ilmeikkäät piirrokset ilmestyvät paperille käden käänteessä. Hän on vaalinut isänsä muistoa näyttelyin ja julkaisuin.

Urho Salomaa saapui 1920-luvulla Tammelan Torrolle kansakoulun opettajaksi, siirtyi sieltä myöhemmin Sukulan kouluun lähemmäs Forssaa ja lopulta Portaan koulun opettajaksi. Professori Pekka Salomaa kertoo (Pekka Salomaa: Kuvia Lounais-Hämeestä, Urho Salomaa ja hänen kotoinen maisemansa, 1994), että "Sodanjälkeinen tasapainoinen elämä rauhallisessa Portaan kylässä muodostui isäni taidemaalariuran tuotteliaimmaksi ajaksi." Urho Salomaa oli opiskellut kotimaan lisäksi mm. Pariisissa. Hänen töitään on myös ulkomailla ja mm. Leningradin Eremitaasissa, mikä on harvinainen kunnia suomalaiselle taiteilijalle.

Hänen perustamansa Portaan piirustuskerho on vaikuttanut ja vaikuttaa välillisesti edelleen lounaishämäläiseen taiteilijaelämään. Piirustuskerho toi aikoinaan monet ensipalkinnot valtakunnallisistakilpailuista, joihin aktiivinen opettaja lasten töitä lähetti. Portaan piirustuskerhossa kasvoi myös lahjakas poika, kuvataiteilija Pentti Hammarberg, jonka opetuksesta puolestaan monet tammelalaistaiteilijat niin kuin muutkin lounaishämäläiset taiteilijat ovat myöhemmin saaneet nauttia. Urho Salomaa oli Kuhan-kosken Killan perustajajäsen ja on myös sen kautta vaikuttanut laajasti tämän alueen taiteilijaelämään. Killan jäsenistä suuri osa on nykyäänkin Tammelasta ja puheenjohtajina on ollut tammelalaisia taiteilijoita. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii erinomaisen Ex Libris –kokoelman kerännyt Pekka Heikkilä Tammelasta. Hänen tyttärensä Petra Heikkilä on kyvykäs nuoren polven taiteilija ja kuvataiteen opiskelija.

Portaankylä upeine maisemineen ja Urho Salomaan koti oli monen taiteilijan mieluinen käynti-kohde. Portaan maisemia ovat ikuistaneet tunnetut taiteilijat Kaapo Virtanen ja jo edellä mainittu Martti Ranttila. Pääjärvellä asusteli kesäasunnossaan vuodesta 1946 tunnettu taidegraafikko, "Rymy-Eetu"–sarjakuvien piirtäjä ja sananparsikirjojen kuvittaja Erkki Tanttu (synt. Viipurissa 1907). Hän ikuisti myös tammelalaisia maisemia ja käytti henkilökuviensa innoittajina mm. tammelalaista väestöä. Häntä pidetään nimenomaan suomalaisen maalaiselämän kuvaajana ja siitä kertovan kirjallisuuden, mm. Aleksis Kiven teosten kuvittajana, vaikka hänen aihepiiriinsä on kuulunut myös Kalevalan aiheita, kaupunkinäkymiä ja Välimeren maisemia. Kirjojen kuvituskokonaisuuksia hänellä tiedetään olevan n. 1500 ja sananparsi-kokoelmissa lisäksi yli 800 piirrosta. Hauskojen kuvitusten myötä monet sananparret ovat jääneet paremmin mieleen, niin kuin seuraavakin optimistinen Hämäläinen sananparsi: "Kaikkia muuta on paitti rahhaa ja kyllä yhtä laija pian saa."

Erkki Tantun poika, kirjailija-graafikko Markku Tanttu on myös pitänyt kesäasuntoaan Tammelan Pääjärvellä vuodesta 1946. Hän on kartoittanut isänsä tuotantoa ja toimittanut niistä mm. kirjat "Erkki Tantun kirjataide" ja "Isä piirtää", viimemainitun teksti on Juha Tantun käsialaa. Markku Tanttu on julkaissut pieniä kirjasia, joissa on runoja, tunnelmakuvia, yms. ja kuvittanut niitä. Kirja "Piirtämisen himo" on jäänyt ilman kuvitusta, mutta lukijalle on jätetty tila, että voi piirtää itse... lainaan siitä seuraavan tekstin (Markku Tanttu: Piirtämisen himo, 1995): "On kovin sattumanvaraista, mitä kautta ja koska ihmiselle syttyy piirtämisen himo ja kauanko se saa roihuta. Turhaa, turhaa? Moniko meistä piirtelee puhelimessa puhuessaan, kokouksissa istuessaan ja siellä sun täällä, enemmän tai vähemmän sijoitus toimintona koukeroita, kiemuroita, kummia vaakunoita, ihmetotemeja, erilaisia kirjaimia, kukkia, kissoja, ukkoja, akkoja, autoja, aseita, elimiä, numeroita, pilviä; vaikka mitä? Turhanpäiväistä, muka. Eiköhän tuollainen ole yhtä tarpeellista kuin lastenkin piirtäminen? Eihän se tietenkään tuota mitään selvää hyötyä, mutta koska siihen on tarve, ei se voi olla turhaakaan; jotakin puuhassa purkautuu tai kehittyy." Musiikki näyttelee ilmeisesti hänenkin elämässään tärkeätä roolia, kun hänen julkaisemansa pieni kirjanen "Mies joka harrastaa JAZZIA" kertoo "hillittömästä jazzdiggarista"!

Toki Tammelaan on tullut taiteilijoita muualtakin. Pentti Hammarbergin vaimo Pirkko on tunnettu tekstiilitaiteilija ja hänen töitään löytyy mm. monen kunnan valtuustosalista. Forssan kaupunkia kuvaava erikoisen suuri tekstiilityö löytyy Forssan kaupungintalon valtuustosalista ja hämmästyttää muualta tulevaa katsojaa. Mahtavatko oman kaupungin ihmiset enää edes huomata sellaisen erikoisuuden olemassaoloa? Tammelan kunnan valtuustosalin valkoisille seinille Pirkko Hammarberg suunnitteli kevättalven kynnöspeltomaisemaa kuvaavan tekstiilityön, joka hyvin sopii maanviljelysvaltaiseen pitäjään.

Palaamme kuvataiteenopettajana ja taiteen tekijänä toimineen, Tammelassa 1930 syntyneen Pentti Hammarberg'in persoonaan. Hän sai siis alkuoppinsa Portaan piirustuskerhossa ja lisäksi Salomaan yksityisopetuksessa, jatkoi Taideteollisessa oppilaitoksessa sekä prof. Augusti Tuhkan oppilaana Suomen kulttuurirahaston grafiikan ateljeessa. Hänellä oli runsaasti omia näyttelyitä ja töitä yhteisissä näyttelyissä tekstiilitaiteilijavaimonsa Pirkon kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän oli mukana taiteilijayhdistysten toiminnassa ja niistä mainittakoon Kuhankosken Killan puheenjohtajuus ja lopulta kunniapuheenjohtajuus vuodesta 1988. Hänen töitään on runsaasti julkisissa tiloissa ja yksityisillä henkilöillä.

Pentti Hammarberg on toiminut Kansallismuseossa Muinaistieteellisen toimikunnan piirtäjänä 1955-1961. Taiteellisen työnsä ohella hän on toiminut Forssan Kansalaisopiston kuvataiteen opettajana 1978-1985 ja Kuhankosken Killan kesäkurssien opettajana 1979-1987. Juuri Kansalaisopiston piirissä tapahtuneen opetuksen tuloksena ovat kasvaneet monet nykyiset tammelalaiset taiteilijat, mm. Jorma Kohonen (vaimonsa Laila on kirjailija), Kohosen tyttäret: Sanna, Jaana ja Riina, sekä Eero Leppänen, Sinikka Kaukinen, Annikki ja Jari Liinaharja, Soili Mahlanen, Mauri Mäkilä ja monet muut. Myös Forssassa nykyään asuva nuoremman polven kuvataiteilija, ent. tammelalainen Tuomas Vesala (s.1968), josta on kehittynyt suosittu muotokuvamaalari. Pentti Hammarberg on ikään kuin perinteen jatkamiseksi lahjoittanut Vesalalle mm. oman puisen, isojen taulujen maalaamisessa tarvittavan telineensä, jonka hän oli saanut aikoinaan forssalaiselta taiteilija Olavi Vaarulalta. Vesala on suorittanut taidemaalarin ja kuvaamataiteiden opettajan diplomit Unkarin Kuvataiteellisessa Korkeakoulussa v. 1992. Musiikki liittyy vahvasti myös Vesalan perheeseen ja itse Tuomas soittaa selloa. Vapaana taiteilijana ja Forssan Kansalaisopiston opettajana hän jatkaa kunniakasta kuvataiteen ketjua, joka alkoi vuosisadan alkupuolella ja näyttää jatkuvan vahvana seuraaville sukupolville.

Tammelalaisten, kesätammelalaisten ja tammelalaissyntyisten taiteilijoiden esittelykansioon olen saanut kootuksi jo lähes 50:n henkilön esittelyt. Kaikki eivät tunnusta olevansa taiteilijoita, vaikka töitä on ollut näyttelyissäkin. En ole lähtenyt erottelemaan taiteilijoita ja harrastajia, vaan totean, että "yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, joten molemmat tulevat tykätyiksi". Taiteilija ja ammattilainen katselevat teoksia eri näkemyksellä kuin tavallinen ihminen. Joka tapauksessa tämä määrä ei jää tähän, koska esittelykansioon on jo nyt tulossa lisätietoja. Näin rikasta ja vahvaa kuvataiteen perintöä ei monessa kunnassa liene, joten meillä on aihetta varsinkin näin kunnan juhlavuonna todella iloita näin mahtavasta tammelalaisesta taiteilijaperinteestä.

Tammela 24.5.1998
Kerttu Rautio-Mansikkaniemi


 
 
Kuvaluettelo